Lähtevien lentojen onni

Lentokenttäkohtaamiset. Ehkä yksi lempiasioistani maailmassa. Ei ole väliä onko lähtevien vaiko saapuvien terminaalissa, molemmissa on omat hienoutensa. Tai ehkä pidän silti enemmän lähtevistä. On kutkuttavaa lähteä itse reissuun, ja sanoa nähdään sille kuka onkaan tuonut kentälle. Mutta vielä parempaa on, jos on itse viemässä jotakuta kentälle. Pidän siitä, että saa rutistaa innoissaan olevaa, toivottaa hyvää seikkailua ja nähdä toisen into tulevaa kohtaan. Ja se ikävä. Se on tunteena hyvä, tietää että asioilla ja ihmisillä on merkitystä. Saapuvissa lennoissa on tietysti odotus ja onni toisen näkemisestä. Rakastan ihmisten ilmeitä kun he etsivät omia ihmisiään kaikista saapuvista.

Minulle jää ikävä Pariisia. Jälleen tiedän, että matka on onnistunut kun tuntee kaipuun ennen kuin on edes lähtenyt paluulennolle. Silloin aina tietää palaavansa. Ja mitä tuli niihin kirsikankukkiin.. Ne olivat vasta tulossa ja minä näin ne.

♡: E