Pariisi

Kuulin kerran sanonnan: ”On parempi käydä jossain kerran, kun kuulla siitä miljoona kertaa”. Pariisi. Kuinka monta tarinaa olenkaan kuullut siitä, kuinka monta rakkautta sielläkin on syntynyt ja kadonnut. Jostain syystä tänä keväänä olen kaivannut Pariisia. Toisinaan sitä kai kaipaa asioita, joista ei edes tiedä.

Varasin lennot ja majoituksen täysin hetken mielijohteesta, katsomatta edes tarkasti kartasta minne hotelli sijoittuu ja ovatko etäisyydet siedettäviä. Minuun vetosi kuva, jossa oli ihana ikkuna ja pieni parveke. Mielikuva, onni ja aamukahvi. Sellainen olen. En osaa, tai halua tehdä millintarkkoja suunnitelmia. Tietynlainen huolettomuus on tehnyt usein elämästäni äärimmäisen hauskan, tai ennen kaikkea se on tehnyt elämästäni seikkailun. Toki se piirre myös raastaa kovin usein hermoja, niin omia kuin muidenkin. Se on kuitenkin piirre, minkä toivoisin pysyvän minussa aina. Tuntuu, että tässä elämässä on muutenkin jo yllin kyllin asioita, joista voi olla huolissaan, joita voi murehtia, ja joihin ei edes pysty omalla toiminnalla mitenkään vaikuttamaan.

Olen oppinut kantapään kautta, kuinka paljon enemmän elämästä ja kaikesta sen ympärillä pyörivästä saa paremman otteen, kun on läsnä silloin kun tarvitaan, huolehtii silloin kun asia sitä vaatii ja jättää kaiken muun turhan tietoisesti sivuun. Kuinka usein sitä huomaakin miettivänsä esimerkiksi sanottuja sanoja, tehtyjä tekoja, asioita jotka olisi pitänyt tehdä toisin. Samoin sitä saa itsensä liian usein kiinni ajatuksesta, sitten kun. Tulevaisuuden saavutuksiin turvautuminen vie tästä hetkestä yllättävän paljon pois. En tiedä voiko edes tulevaisuudessa saavuttaa mitään niistä asioista, joista haaveilee nyt, ellei ensin ole läsnä tässä hetkessä.

Jos maailman pystyy kohtaamaan edes jotenkin avoimin mielin, se näkyy ihmisessä. Sellaisista ihmisitä ainakin itse pidän, kuplivista, sanavalmiista, herkistä ja hullunkurisista. Kilteistä ja rönsyilevistä, välillä hukassa olevista. Elämä on valtavan hyvää kun on läsnä ei eilisessä tai huomisessa vaan tässä ja nyt. 

♡: E