Toscana

Tänään on syyskuun toinen lauantai. Tänään oli myös tämän vuoden 64:s hellepäivä. Näin lämmin syyskuinen päivä on viimeksi ollut 15- vuotta sitten. Olen rakastanut tätä kesää ja tätä syksyä niin paljon. Se on kovin ihmeellistä miten suuri merkitys mielelle ja hyvälle ololle lämmöllä, valolla ja auringolla onkaan. Ja voi, se lämpö ja valo ei pelkästään ole olleet säässä, vaan myös ihmisissä ja kaikessa ympäröivässä. Hymyjä, iloa, loputtomia kesäiltoja, aikaisia aamuja ja aamukahveja. En tiedä olisiko muuta edes voinut toivoa.

Tämä päivä muistutti myös väreiltään elokuista reissuamme Italiaan. Rooma. Niin paljon kuin olen aina ihastellut Italiaa ja siellä seikkaillut, en jostain syystä ole koskaan tullut käyneeksi Roomassa. Tarkoituksemme oli mennä Toscanaan, mutta onneksi sinne ei ole saatavilla suoria lentoja, joten reittimme kulki Rooman kautta. Onneksi niin. Sielu ja mieli jotenkin nytkähtivät kaikesta historiasta ja sen havinan kauneudesta. Yövyimme Trasteveren viehättävällä alueella, jota moni tuntuu hehkuttelevan. Ja kylläkin ihan aiheesta. Sopivan boheemi ja helposti hallittava. Musiikkia ja viiniä, lukuisia ravintoloita joihin olisi tehnyt mieli mennä kaikkien tuntemiensa ystävien ja tuttujen kanssa istumaan iltaa ja elämää. Tuli tunne, että viihtyisin täällä pitkään.

Vuokrasimme tosiaan auton heti lentokentältä. Mielikuvissa tietysti kiidimme Italiaan sopivalla Fiat500:lla, mutta todellisuudessa menopelinämme oli sympaattinen Fiat Panda, joka oli. No, hellyttävä. Sain istua koko reissun pelkääjän paikalla pelkäämättä. Nauttien maisemista ja toimia todella huonona kartturina. Suuntasimme kohti Toscanaa, jossa ensimmäiset kolme yötä vietimme Casole d`Elsassa. Jos Rooma nytkäytti sielun, tämä nytkäytti kaiken muun. Ihmiset olivat niin ystävällisiä ja täynnä hyvää tahtoa. Tämä pieni viehättävä kylä on viinipeltojen ympäröimän kukkulan laella. Tämä kylä koostui oikeastaan vain kahdesta kujasta ja kotimme sijoittui keskellä ylempää kujaa. Jos joitain toimintatapoja voisi viedä mukanaan kotiin, täältä olisin napannut ihan loistavan päätöksen sulkea kadut autoilta aina klo 8 illalla. Kadut suljettiin siksi, että ihmiset voivat kantaa ruokapöytänsä kujalle, laittaa maailman parasta ruokaa, istua iltaa, kysellä kuulumiset ja olla olemassa hetkessä. Miten hyvää tällainen tekisikään monelle meistä.

Aamukahveja

Pöytiä kujalla kahdeksan jälkeen

Toinen toimintatapa minkä ottaisin mukaan, on jäätelön syönti aina kuin mahdollista. En edes tiennyt että jäätelöä voi syödä näin paljon ilman minkäänlaisia omantunnontuskia ennen tätä reissua. Toimintatapojen lisäksi ottaisin myös yhden ihmisen mukaani. Tämän kylän asuntoamme vuokrasi nimittäin niin mielenkiintoinen ja ihastuttava rouva Anna. Hän jätti iltaisin ovemme taakse viinipullon ja kirjeitä. Hän antoi suukkoja ja katsoi aina silmiin. Hän ei puhunut englantia, mutta käytti taitavasti googletransleitteria. Jos joku on hurmaava, hän sitä todella on. Ikävöin häntä tänään ja ikävöin häntä jo silloin kuin vilkutin hyvästiksi Pandan ikkunasta.

Koska ennen matkaa ajattelin että haluan nähdä kaiken, ja kyllästyn olemaan samassa paikassa kauan, varasimme loppuviikoksi toisen majoituksen keskeltä viinipeltoa, Sienan kaupungin läheltä. Siena on muuten todella kummallinen paikka. Paljon pieniä kujia, vinoja taloja, värejä. Postikorttimyymälöitä ja hevosrata keskellä kaupunkia. En tiedä johtuiko se Annan ja Casole d`Elsan ylivoimasta vai mistä, mutta en pitänyt tästä niin paljoa. Onneksi majoituksemme tosiaan ei ollut keskustassa, vaan aika paljon syrjemmässä. Sillä oli suora yhteys tunnelman ja fiilikseen positiiviseen nousuun. Viihdyin täälläkin. Eniten vaikutuksen ehkäpä teki punaviinipullo, joka oli tehty viinitilan rypäleistä. En ehkä osaa arvioida millaista viini oli. Siinä on kuitenkin joku omanlainen hienoutensa istua keskellä viinipeltoa ja ymmärtää mitä lähiruoka ja juoma voi parhaimmillaan olla, ja miltä tuntuu olla oikeassa paikassa juuri oikeaan aikaan.

Siena ja kummaliset talot

Kävimme tutustumassa viinitilalla orgaanisten viinien tekoprosessiin

Viimeisten lomapäivien koti

♡: E